Miten intuitiivinen syöjä olet?

torstai 23. tammikuuta 2014

Kevyttuotteet

Taas ovat kevyttuotteet olleet otsikoissa ja lööpeissä näkynyt, että olisi löydetty jotakin uutta tietoa ja kevyttuotteista  ei olisikaan iloa laihduttajille. Osa minusta olisi ihan tyytyväinen tähän, sillä kevyttuotteet ovat sen verran pikkujuttu hyvässä syömisessä, ettei haittaa vaikka niiden painoarvo ihmisten mielikuvissa pienenisi. Mutta blogautus kuitenkin tuli, sillä vielä enemmän minua harmittaa virheellinen tieto. Jos aihepiiri on yhtään tutumpi, niin tylsempi tosiseikka kuitenkin on, ettei mitään uutta tietoa kevyttuotteista ole löytynyt ja kevyttuotteista edelleenkin voi olla iloa - mutta ne voivat myös auttaa lihomaan.


Tällä kertaa lööpit tulivat väestötutkimuksesta, jossa havaittiin että ylipainoiset ihmiset joivat enemmän light-limuja kuin hoikemmat ja ylipainoiset light-limujen juojat saivat ruuastaan enemmän kaloreita kuin tavallisten sokerilimujen käyttäjät. Väestötutkimuksista voi vetää syy-seuraus suhteita molemminpäin ja tästä tutkimuksesta voi olla sitä mieltä, että kyseessä olisi ilmiö jossa light-limut saavat ihmiset syömään enemmän ja lihottavat ihmisiä. Ja liikkeellä on paljon teorioita miksi näin olisi: aspartaami lisää nälkää (ei totta, oikeastaan hitusen päinvastoin), makeaan tottuminen (voi olla, mutta pitkälti mutua). Kevyttuotteista laajemminkin katsottuna on monia teorioita lihottavuudesta - esimerkiksi tuttu "kevyttuotteita käytetään kahta kauheammin" joillakin yksilöillä toimii näin, mutta keskimäärin tutkimukset eivät tue tätä ilmiötä.

Mutta enpä usko kevyttuotteiden olevan lihottavia. Uusi tutkimushavaintokin taitaa selittyä sillä, että ylipainoiset käyttävät enemmän kevyttuotteita laihtuakseen, mutta he käyttävät niitä tavalla joka vaikeuttaa syömistä. Kevyttuotteet eivät ole lihottavia sinällään, mutta jos niitä käyttää ongelmallisesti niin ne voivat olla.

Tutkimustaustaa
Väestötutkimuksissa nähdään melko systemaattisesti, että ylipainoiset käyttävät enemmän kevyttuotteita. Tämä pätee mainitusti kevytlimsojen käyttöön, mutta monenlaisten kevyttuotteiden käyttöön.
Jos haluaisi väkisin nähdä kevyttuotteet lihottavina niin voisi kaivaa esiin väestötason tutkimusnäyttöä, jossa esimerkiksi light-juomien käyttö ei yhdisty pelkästään ylipainoon vaan myös tulevaan lihomiseen. Mutta nämä ovat väestötutkimuksia, joissa siis syy-seuraus suhteista ei voi sanoa mitään ja näillä tutkimusnäytöillä ei kannata johtopäätöksiä rakentaa. Totesin jo, että loogisempaa on ylipainoisten runsaampi kevyttuotteiden käyttö ja käyttö ongelmallisesti kuin että selitys löytyisi "kevyttuotteet ovat lihottavia" selityksestä. Miksi näin?

Siksi, että silloin kun tullaan väestötutkimusten syy-seuraus spekulaation maailmasta kontrolloidumpiin tutkimuksiin, joissa syy-seuraus suhteet ovat selvempiä niin varsin säännönmukaisesti emme näe kevyttuotteiden lihottavan vaan hieman laihduttavan. Tämä on nähty sokeria vähennetteässä keinomakeutetuilla limuilla ja ruuilla ja vähärasvaisissa tuotteissakin näin lienee ottaen huomioon miten systemaattisesti ruokavalion rasvan vähentäminen on vähentänyt painoa kontrolloiduissa asetelmissa. Ja tämä on loogista kun mietitään niiden energiatiheysvaikutuksia.

Eli tutkimussynteesi on: kontrolloidut tutkimukset kertovat, että kevyttuotteet itsessään ovat kyllä "laihduttavia" verrattuna energiapitoisempiin vaihtoehtoihinsa mutta väestötutkimukset kertovat että ne eivät juurikaan auta ylipainoisia laihtumaan ja ehkä jopa päinvastoin. Voi kuulostaa ristiriitaiselta, mutta aika moni - ja laihdutustyötä tekevä varsinkin - voi havaita miksi näin on kun miettii kokemuksiaan.

Käytäntö selittää "ristiriitaa" - miksi jotkut hyötyvät, toiset eivät
Kontrolloiduissa tutkimuksissa kevyttuotteet tulevat yleensä osaksi muuta ruokavalio-ohjausta, jolloin ihmisiä kehotetaan syömään tasaisemmin ja laadukkaammin muutenkin. Ja tämänkaltaisessa asetelmassa, jossa syöminen on suht hyvässä tasapainossa nousee kevyttuotteiden pieni laihduttavuus suhteessa "tavallisiin" tuotteisiin esiin.

Miksi kevyttuotteet eivät sitten laihdutakaan ylipainoisia käytännön elämässä? No ensinnäkin, kevyttuotteiden laihdutusvaikutukset ovat kovin vähäisiä - muutaman kilon luokkaa keskimäärin ja valituilla kevyttuotteilla on eroa keskenään. Sokerilimujen suurkuluttajan siirtyessä light-limuihin voi odottaa useammankin kilon painovaikutusta, mutta kevytsipsien tai -popcornin valitseminen tavallisten sijaan ei heiluttane painoa lainkaan - energiavähennys on niin olematon. Koska kevyttuotteiden painovaikutus on parhaimmillaankin pieni, niin painonhallinnan ongelmat muualla syövät helposti tämän vaikutuksen. Ja näin siinä usein käy, sillä kevyttuotteiden suurkulutus on usein merkki siitä ettei käyttäjä ole oivaltanut jotain keskeistä painonhallinnasta vaan keskittää voimiaan kevyttuotteiden kaltaiseen pikkuseikkaan. Kevyttuotteiden suurkuluttajan painonhallintastrategia on usein vuosikymmenten takaa: vähemmän vain kaloreita tavalla tai toisella ja sitten sinnitellään. Ei huomiota jaksamiseen, ei korjata ateriarytmiä, ei etsitä joustavaa syömisajatusta, ei keskitytä ylipäätään olennaisiin asioihin vaan yritetään vain saada vähemmän kaloreita. Ja niin kauan kun nämä keskeiset asiat ovat pielessä niin paino ei laske ja todennäköisesti nousee - ei siinä kevyttuotteiden pieni painovaikutus asiaa muuksi muuta.

Kaiken lisäksi juuri äsken kuvatussa kokonaisuudessa kevyttuotteet voivat jopa auttaa lihomaan. Tyypillinen painonhallinnan asiakas tänäkin päivänä on henkilö, joka syö päivän aikana liian vähän - ja lopputuloksena löytää itsensä makeanhimon, iltasyömisen ja hallitsemattomuuden maailmassa. Jos tällaisella henkilöllä aamiainen on vaikkapa leipä keinomakeutetulla mehukeitolla, niin on aika helppoa sanoa että aamiainen on aivan liian kevyt ja mehukeiton olisi parempi olla sokerinen. Leipä sokeroidulla mehukeitolla on vielä kaukana laadukkaasta aamiaisesta mutta on se parempi kuin leipä kevytmehukeitolla, jossa olisi vielä vähemmän energiaa. Sama lounaalla - jos aikoo syödä lounassalaatin niin sen sitten parempi olla varsin ruokaisa eikä mikään kevyt kanasalaatti ultralight-majoneesikastikkeella. Surkea mutta yleinen strategia on nälän tai mieliteon yllättäessä sammuttaa sitä light-limulla - se sammuttaa tuntemuksia hetkeksi mutta kasvattaa nälkää vain myöhemmin. Esimerkkejä kevyttuotteiden ongelmakäytöstä ja lihottavasta käytöstä olisi muitakin, mutta eiköhän nämä hahmota ajatusta.

Ruuan energiamäärä on yksi keskeinen kylläisyystekijä ja kevyttuotteiden liika käyttö voi viedä kylläisyyden ulottumattomiin. On arkea havaita kuinka laihduttajat käyttävät kevyttuotteita liikaakin ja tavalla jossa ne eivät toimi. Kevyttuotteet "toimivat" kun tasapainoisessa kokonaisuudessa niillä saadaan aikaan maltillisia energiavähennyksiä. Mutta ne eivät toimi jos kevyttuotteet ovat liian kevyttä syömistä ylläpitävä tekijä.

Miten suhtautua kevyttuotteisiin?
Tästä sopasta pitäisi päästä johonkin helppoon käytännön sovellukseen. Minun sovellukseni on

"Valitse kevyttuotteita jos ne sopivat ajatusmaailmaan ja maku ei kärsi"

Aika simppeliä. Aina välillä törmää siihen, että kevyttuotteet eivät jotenkin istu asiakkaan arvoihin, "periaatteisiin" tai sitten niissä pelätään olevan jotakin huonoa - iänikuisena ja turhan yksioikoisena esimerkkinä "kun rasvaa on poistettu niin sokeria ja e-koodeja tullut tilalle". Nämä ovat yleensä aika tunnepohjaisia reaktioita, mutta koska kevyttuotteet eivät kuitenkaan mikään ruokavalion kulmakivi ole niin käytännön työssä yleensä tyydyn siihen että jos asiakas ei halua kevyttuotteita käyttää niin asia on sillä selvä. Sen verta yksinkertaista on koota järkevä ruokavalio ilman kevyttuotteitakin.

Makukriteerin perusteeksi riittäisi ihan itse maku - ruuan maukkaudessa ei kannata tehdä kompromisseja. Mutta on siinä toinenkin pointti eli maun mukaan valittuna kevyttuotteita ei näytä tulevan sinne liikaa (mikä joillakin vaarantaa kylläisyyden) vaan aika passelisti - useimmille löytyy joku 17% juusto, rasvaton maito, vähäsokerinen jogurtti tai mistä kukakin nyt pitää. Ja sitten kuitenkin pidetään kiinni siitä, että jos maku kärsii niin sitten ei valita kevyttuotteita. Jos ihan avarakatseisesti asiaa katsotaan (mikä ei aina toteudu) niin lähes järjestään asiakkaat päätyvät siihen, että jonkin verran kevyttuotteita saattaa olla mukana mutta ei liikaa.

Lauseesta kuitenkin ilmenee, että toivoisin joitakin kevyttuotteita valittavan. Yleisesti ottaen kyllä, vaikka joillakin on myös niin hyvä perusruokavalio ettei kevyttuotteille ole mitään tarvetta. Mutta usein ruokavaliossa kaikki ei ole näin mallillaan ja matka aika pelkistettyyn perusraaka-aineiden käyttöön voi olla aika pitkä. Jos niitä maustettuja jogurtteja, meetvursteja, juustoja ja sen sellaisia käytetään runsaasti niin ei haittaa hiukka vähentää runsaan sokerin ja tyydyttyneen rasvan kuormaa. Ei niistä mitään hyötyä ole.

Sovelluslausettani toteutettaessa tapahtuu käytännön työssä monenlaisia asioita. Tyypillinen laihduttaja vähentää runsasta kevyttuotteiden käyttöään ja löytää maukkaamman ja kylläisemmän tavan syödä. Syömishäiriöillä oireilevilla yleensä sama asia. Aiemmin syömisestä mitään välittämätön saattaa alkaa käyttämään joitain kevyttuotteita. Ja tämä oli blogautukseni pointtikin - sen sijaan että kevyttuotteet nähtäisiin vain hyvinä tai pahoina nähtäisiin, että tilanteesta riippuen ne voivat olla molempia. Mutta eivät koskaan ratkaisevan tärkeitä.


15 kommenttia:

  1. Hei!
    Olen pohdiskellut sitä, että kun olen hyvin makealle perso ihminen niin se, että en söisi jokapäivä karkkia, olen ratkaisuksi sallinut itselleni sokerittomat karkit silloin, kun tekee karkkia mieli.(maha kestää esim. yhden läkerol-laatikon/pv) Onko tämä ratkaisu ihan väärä?
    T.JN

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mahan sieto on sokerittomissa karkeissa aina se yksi rajoittava tekijä. En sano, että ratkaisu on väärä, mutta sanoisin silti mutuna että aika harvoin ainakaan reilumman makeanhimon ongelma ratkeaa kevytkarkeilla pysyvämmin. Kannattaa katsoa siellä makeanhimon taustalla olevia asioita: ateriarytmiä, kanavoituvatko tunteet syömiseen, syömisen laatu, riittävä syöminen, jaksaminen ja suhtautuminen syömiseen. Kevytkarkit ovat periaatteessa ristiriidassa joustavan herkkusuhteen opettelun kanssa koska ne ovat välttämistaktiikka eikä joustavan hallinnan taktiikka.

      Poista
  2. Pahimpia mokia kevyttuotteissa ovat seuraavat:

    1. Lisäävät ruoan tilavuutta. Venyttää turhaan vatsalaukkua. Tämä on kohtalokasta, vaikka voisi hetkellisesti antaa kylläisyyden tunteen.

    2. Rasva korvataan sokerilla. Todellinen kuolinisku monelle lihavalle ja 2-tyypin diabetekseen taipuvalle.

    Kun olin lihava, käytin merkittävästi kevyttuotteita. Hoikistumisen jälkeen en käytännössä koskaan, ellei esim. satunnaista raejuustoa luokitella sellaiseksi.

    Ruoan laimentamisessa piilee hirvittävä vaara nälkäkierteeseen.

    Sami Uusitalo
    Dipl. ins. Espoo

    VastaaPoista
  3. Sami, kerrohan hiukan tarkemmin, miten kevyttuotteissa on lisätty ruuan tilavuutta. Tämä on aika mielenkiintoinen väite. Läheskään kaikista kevyttuotteista, joissa rasvaa on vähennetty, sitä ei ole korvattu sokerilla (esim. juustot). Joissakin tapauksissa (jotkin jugurtit) tuote voi olla SEKÄ rasvaton ETTÄ sokeriton.

    Itselläni on tällä hetkellä suurin korjattava syömisen ongelma päivittäinen herkkujen syönti. (Lauseen voi lukea myös niin, että kovin suuria ongelmia ei ole.) Minulla on erilaisia herkkukausia, ja nyt herkku numero 1 on kuivattu ananas, nimenomaan kokonaisina renkaina. Kuivattuja hedelmiä en pidä yhtä pahana kuin makeisia, koska niistä sentään saa ravintoaineitakin.

    Syön päivittäin ananaksen lisäksi lähinnä suklaata (sokerista, en täystummaa), en kovin paljoa kerralla, mutta joka päivä. Makeat herkut liittyvät siihen hetkeen illasta, kun olen töistä paluun ja ruokailun jälkeen saanut sen päivän taloustyöt (pyykinpesu, ruuanlaitto tms.) tehdyksi ja alkaa "varsinainen" vapaa-aika. Muutama vuosi sitten olisin vastaavassa tilanteessa korkannut oluen (en tosin joka päivä), ja ehkä tämänhetkinen makeansyöntikin liittyy tipattomaan tammikuuhun, vaikka en vähään aikaan olekaan juonut arkisin.

    Vai mitä mieltä olet, Patrik? Vaikuttaako tipattomuus makeanhimoon? Ainakin usein kuulee väitettävän, että raitistuvista alkoholisteista tulee karkinsyöjiä.

    VastaaPoista
  4. Tarja: Kun rasvaa vältellään, eli pyritään vähemmän energiatiheään ruokaa (energy dense) tarkoittaen, massaa kohden on vähemmän energiaa. No, jos massaa kohden on vähemmän energiaa pyytää elimistö sitten suurempaa massaa täyttääkseen energian tarpeensa. Tämä johtaa helposti ruoan massa ja tilavuuden kasvuun. Eli energiatiheän rasvan alituinen välttely ei tässäkään mielessä ole kovin järkevää. Kala+voi menee paljon pienempään tilavuuteen kuin sama energiamäärä perunaa.

    Lihavuusleikkauksessa nimenomaan pienennetään vatsalaukkua. Vatsalaukku on kuin mikä tahansa kudos, se venyy kun sitä venytetään.

    Sami Uusitalo
    Dipl. ins. Espoo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, kiitos selvennyksestä. Luulin sinun tarkoittavan, että yksittäisen ruoka-aineen tilavuus jotenkin hämäräperäisellä tavalla lisääntyy. Tuo, että kevyttuotteiden jättämää vajetta täytetään lisäämällä muuta, on aika järkeenkäypää.

      Poista
    2. Uusitalo:

      "Eli energiatiheän rasvan alituinen välttely ei tässäkään mielessä ole kovin järkevää."

      Käsityksesi mukaan on siis ongelmallista suosia täyttäviä mutta energiatiheydeltään pieniä tuotteita?

      Hassua kyllä, lihavuustutkimuksen mukaan tämä on eräs tärkeä osatekijä painonhallinnassa.

      "Sen sijaan runsas peruna + leipä,

      + rasvaton maito, laiha margariini venyttää helposti vatsalaukkua suuren tilavuutensa vuoksi."

      No aivan taatusti juu.

      Kerrotko vielä muitakin karppauslegendoja?

      Poista
    3. Ruoan energiatiheydestä tuli mieleen, että minkälainen merkitys on ruoan koostumuksella? Ts. onko sama missä muodossa ruokasi syöt eli syötkö hedelmän sellaisenaan vai vedätkö blenderillä muussiksi? Energiamäärä ainakin meikäläisen käsityksen mukaan pysyy samana.

      Muistan nähneeni dokkarin, jossa tätä testattiin. Varusmiehille syötettiin sama sapuska eri muodoissa. Toiselle porukalla normisti "palasina" ja toinen porukka nautti aivan saman ruoan soseutettuna. Ja kas kummaa, sillä porukalla joka nautti ruoan soseena, pystyi verensokeri pidempään normaalina ja ilmeisesti nälkäkin pysyi poissa pidempään kuin normimuodossa ruokansa syöneellä ryhmällä.

      Onko Patrikilla tai jollain muulla selitystä tähän vai oliko kyseessä huuhaatesti, joka ei täytä oikean tutkimuksen kriteereitä ja voidaan jättää näin ollen tuloskin omaan arvoonsa vai onko vastaavanalaisia tuloksia saatu muitakin?

      Itseäni tämä kiinnostaa kovasti, sillä olen iki-ihastunut sosekeittoihin ja mielestäni ne pitävät nälkää paremmin kuin "palakeitto". Vai kuvittelenko vain, mielellä kun tuppaa olemaan aikamoinen valta tässäkin asiassa, hah.

      Poista
  5. Moi Patrik! Edellisen kommentoija teksti sai minut kiinnostumaan. Olemme ystäväporukassa muutamaankin otteeseen väitelty keskenään, onko lihavalla ihmisellä mahalaukku venyneempi ja venyttääkö suuret ruokamäärät mahalaukkua, vai onko tämä urbaani legenda. Ja, jos mahalaukku venyy, mihin mittasuhteisiin? Onko sinulla asiasta luotettavaa tietoa?
    t. Kandi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki kudokset venyvät, myös luut. Esim. leikkausten jälkeen voidaan luitakin joutua venyttämään. Tiedät varmaan Afrikkalaisia kansoja joilla naisten kaulaa venytetään täysin luonnottomasti. Vatsalaukku ei todella ole poikkeus.

      Sami Uusitalo
      Dipl. ins. Espoo

      Poista
  6. Nämä edelliset vatsan venymisasiat. Kyllä vatsalaukun saa venymään - esimerkiksi ahmimishäiriöstä kärsivillä vatsalaukun koko on olluy 1300 ml vs. normipainoisten 800 ml. Lihavilla tilavuus on keskimäärin tällä välillä, mutta heistä monella onkin ahmimistaipumusta. Yleisesti ottaen voisi tiivistää, että jos on ahmimistaipumusta niin mahalaukku venyy paljonkin - ja tämä todennäköisesti vaatii jatkossakin enemmän ruokaa kylläisyyden saavuttamiseksi. Toisaalta ylipainoa voi olla ilman ahmimistaipumustakin ja silloin mahalaukun venyminen ei ole merkittävää.

    Mutta sopivan matalan energiatiheyden hyödyt painonhallinnalle ovat kuitenkin tutkimuksessa hyvin selvät. Jujuhan ei ole syödä hillittömän kevyesti ja täyttää sillä maha äärimmilleen - sitäkin liipaten blogautuskin varoittelee liikaa keveyttä ja asia on juuri kuten todettiin, että liian laihassa ruokavaliossa on liikasyömisen siemen. Juju on saada syömiseen kohtuullisen matala energiatiheys ja samalla hoitaa muitakin kylläisyystekijöitä (kylläisyyden tunnistus jne..) ja nimenomaan poistaa ahmimistaipumus - ei tämä mahan laajenemisen ongelmallisuus silloin tule eteen.

    Ja pidetään mielessä että matalassa energiatiheydessä kevytvalinnat ovat pikkutekijä. Kasvikset ovat ylivoimaisesti tärkein tekijä ja niitä Samikaan ei varmaan olisi yleisesti ottaen ottamassa pois ihmisten ruokavaliosta joten kevytvalintojen huonouden perusteleminen sillä ei oikein ole loogista. Vaikka kyllä jotkut aniharvat syövät kasviksiakin liikaa ja sitä pitää hillitä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihannekset tuppaavat sulamaan hyvin ja eivät tässä mielessä liene ongelma, ellei sitten todella ole jokin kummallinen ahmimishäiriö.

      Yhdistelmän kala+rasva+vihannekset tilavuus jää kohtuulliseksi. Veren sokeri (em. yhdistelmässä mitätön) nousee ja laskee erittäin hitaasti. Suojaravinteita saa hyvin. Sopii mainiona vaihtoehtona varmaan jokaiselle ylipainoiselle.

      Sen sijaan runsas peruna + leipä,

      + rasvaton maito, laiha margariini venyttää helposti vatsalaukkua suuren tilavuutensa vuoksi. Monella ylipainoiseen taipuvalla kuten minä ja lapseni aiheuttaa suuret verensokerin heilahtelut ja pian uuden nälän. Ainakaan meidän kaltaisille ihmisille tuo entisen ruokapyramidin mukainen ruoka ei alkuunkaan sopinut, eikä edes vihannekset olisi sitä pelastaneet.

      Matalaa energiatiheyttä tuputtaessa tämä vatsalaukun tottuminen suuriin tilavuuksiin on jätetty huomiotta. Se on paha moka.

      Aspartaamilimua emme voi syyttää lihavuusepidemiasta. Sen sijaan alituista ohjaamista vähään rasvaan ja runsaaseen tärkkelykseen voimme.

      Sami Uusitalo
      Dipl. ins. Espoo

      Poista
  7. Välillä joutuu itseäkin muistuttamaan light-tuotteita tarkastellessa, että mistäs kalorimäärästä loppujen lopuksi puhutaan kun vaihdetaan light-tuotteeseen. Paljonkos sitä loppujen lopuksi säästää kun vaihtaa viipaleen juustoa kevyempään tai sen desin mehukeittoa sokerittomaan? Sipseistä, suklaasta tai jäätelöstä (tai alkoholijuomista) ei nyt kannatakaan puhua "kevyinä".. Myyjiä- ja markkinointimiehiä kehoitetaan puhumaan euroista tai prosenteista milloin ne kuulostavat suurimmilta. Niin sitä tehdään light-tuotteiden kohdalla. Painoa ei kuitenkaan harvemmin saa laskemaan "prosenteilla" vaan se energian kokonaissaanti (laadukkaista) aineksista ratkaisee.

    Tietenkin, jos juustoa kuluu (leivän päällä) päivittäin kymmeniä viipaileita, niin säästöähän siitä tulee. Tällöin tosin syömisessä voi olla muitakin ongelmia.

    Itselle tulee mieleen ns. "onnistuineista" light tuotteista mieleen lähinnä light-limut, jos ei pysty sammuttamaan janoaan vedellä vaan tarvitsee siihen "suutuntumaa".

    Lisäksi rasvaton maito on hyvä tuote jo ihan palautusjuomana.

    VastaaPoista
  8. Urheiluleireillä ravitsemusterapeutti luennoillaan kehotti käyttämään maitotuotteista aina vähärasvaisinta vaihtoehtoa ja (esim. rasvatonta maitoa, margariinia jne). Kun sitten omaan ravitsemusneuvontatapaamiseeni menin ruokapäiväkirjan kanssa, joka ei sisältänyt kevytmaitoa kummempaa kevyttuotetta (ei siis ihan sitä rasvatonta maitoa ja leivän päälläkin voita), mietin etukäteen, mahdanko saada kovasti kommenttia tästä. En saanut. Olin siitä aika yllättynyt, kun tosiaan luennoilla ja jaetuissa matskuissa puhuttiin kovasti rasvattomien maitotuotteiden puolesta.
     
    Sitten ihan off topic sellainen kysymys, jota olen jo jonkin aikaa harkinnut kysyväni.
    Onko treenin jälkeiseksi palautusjuomaksi parempi vaihtoehto ihan perus maitokaakao vai sitten esim. palautusjuomajauheesta maitoon tehty palautusjuoma? Joidenkin yleisurheilukavereiden kanssa ollaan tästä välillä puhuttu. Itse olen palautusjuomia ylipäänsä alkanut käyttää vasta vähän aikaa sitten ja kunnolla niiden tarpeellisuuden huomasin oikeastaan vasta nyt, kahden viikon treenileirillä. En kauheasti pidä sen heraproteiinin mausta, joten olen omakohtaisesti todennut sen kaakaon olevan parempi vaihtoehto. Rankemman salitreenin jälkeen saatan sekoittaa joukkoon myös sitä palautusjuomajauhetta, kun sitä tuli sellainen 5 kg pönikkä ostettua ja joskus sekin pitää saada loppuun. :)
     
    Ronja
     
    matkallahuipulle.wordpress.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maitoon tehty kaakao tai palautusjuomajauhe - molemmilla pärjää ihan hyvin ja kaakaollakin kunhan maitomäärä on sellainen että proteiinimäärä yltää ainakin sinne 20 g tasolle. Valitse se kummasta jää parempi fiilis.

      Poista