torstai 4. elokuuta 2011

Säästöliekki

Olen tekemässä parhaillaan kirjaa laihdutuksen moninaisista vähemmän selostetuista asioista ja tulin aineenvaihdunnallisiin asioihin. Kirjoitin vuonna 2003 artikkelin säästöliekistä keho.nettiin ja juttu löytyy täältä. Koska hieman päivitin säästöliekkiasiaa kirjaani varten, niin ajattelin heittää sen myös tänne. Muutenhan tietysti pihtaan monia juttuja kirjaan, mutta kun tämä on jo muutenkin netissä, niin laitetaan siitä nyt hiukka uusittu ja selkeytetty versio esille. Olkoon täkynä kirjasta... "Selkeytetty" voi olla kyllä joidenkin mielestä vitsi luettuaan jutun, mutta vetoan siihen, että aiheessa on aika monta liikkuvaa palasta eikä siitä ihan helpolla saa sekä informatiivista että yksinkertaista.
____________________________________

Säästöliekki

Säästöliekki voi kuulemma pysäyttää laihtumisen kokonaan, söit sitten miten vähän hyvänsä. Ja sitten on niitäkin, jotka eivät usko koko säästöliekkiin. Kuten niin usein, totuus on taas jossain puolivälissä. Todetaan nyt ensin, että säästöliekki on olemassa ja sen olemassaolo on varsin helppo todeta jo hyvin aikaisista tutkimuksista mm. klassisesta Minnesota-tutkimuksesta 1950 -luvulla. Vakioratkaisuni säästöliekkiä epäileville on ollut lähettää tämä artikkeli. Se on ja se siitä.


Kansankielellä kutsutulle säästöliekille ei oikeastaan olemassa oikeaa termiä ja tieteessäkin sille on monta termiä. Adaptive thermogenesis, on yksi nimi jolla ilmiötä kuvataan mutta muitakin löytyy. Suomeksi ilmiötä kuvaava nimi voisi kuitenkin olla “energiavajeen aiheuttama aineenvaihdunnan sopeutuminen matalampaan kulutukseen”– tämän sanahirviön rinnalla säästöliekki ei vaikuta lainkaan hassulta termiltä ja siksi sitä käytän. 

Tausta 

Säästöliekki on kokoelma luonnollisia ilmiöitä, joita kehossa tapahtuu laihtumisen aikana. Päivittäinen energiankulutuksemme koostuu kolmesta tekijästä: ruuan lämmöntuotosta (5-15 %), perusaineenvaihdunnasta (50-70 %) ja liikkumisen energiankulutuksesta (20-40 %) - nämä lukemat tietysti vain ns. normi-ihmisellä. Laihtumisen aikana kaksi ensin mainittua energiankulutuksen lähdettä pienenevät ja tästä säästöliekissä on kysymys. 
Säästöliekki ilmiönä saattaa harmittaa laihduttajaa, mutta se on ollut esi-isiemme kannalta tärkeä mekanismi vastustettaessa painonlaskua ja elintärkeitten kudosten menetystä nälkäkausien aikana. Jos painonhallitsijaa yhtään lohduttaa, niin elimistö vastustaa myös painonnousua ihan samalla tavalla lisäämällä energiankulutustaan, joten painonhallinnan kannalta säästöliekillä on kyllä vastavoimansa.  

1) Ruuan lämmöntuoton eli ruuan energiankulutuksen pieneneminen 
Ruuan käsittely elimistössä kuluttaa energiaa ylipäätään ja ravintoaineilla on tässä myös eroa. Proteiinin ja alkoholin käsittely voi kuluttaa jopa 30 % energiastaan, mutta hiilihydraatit vähemmän (5-10 %)  ja rasva olemattomasti  eli riippuen ruokavalion koostumuksesta ja ruuan määrästä käsittelyyn menee hieman enemmän tai vähemmän energiaa. Verrattuna laihdutusta edeltävään tilaan, laihduttaja kuluttaa vähemmän energiaa yksinkertaisesti, koska hän syö vähemmän. Ruuan käsittelyn energiankulutus kattaa normaalisti 5-15 % päivittäisestä energiankulutuksestamme mutta kun ruuan määrä yhtäkkiä pienenee esimerkiksi kolmanneksen, myös ruuan käsittelyn energiankulutus pienenee kolmanneksen. Yhtäkkiä laihduttaja kuluttaakin siis muutaman prosentin vähemmän kuin aiemmin. Lisäksi on mahdollista, että energiamäärää (/MJ) kohdenkin ruuan lämmöntuotto pienenee eli elimistö oppisi säästämään myös ruuan käsittely kulutusta, mikä pienentäisi ruuan energiankulutusta yhä lisää. 

2) Perusaineenvaihdunnan pieneneminen 
Energiavajeen aikana elimistön perusaineenvaihdunta hidastuu aina. Perusaineenvaihdunnan hidastumisen suuruus riippuu energiavajeen suuruudesta, mutta jää tyypillisesti alle 10 %:n normaaleissa laihtumisissa. Hyvin vähäisessä syömisessä aineenvaihdunta laskee perustasosta jo enemmänkin ja anoreksiatutkimuksissa nähdään keskimäärin valtavaa vaihtelua perusaineenvaihdunnan hidastumisessa jopa 50 % asti. Elimistön perusaineenvaihdunnan pieneminen koostuu lukuisista hormonaalisista muutoksista ja pienistä mekanismeista, joilla elimistö kuluttaa vähemmän. Kuten “ohittajaproteiinien” (uncoupling protein, UCP) kohdalla, jotka normaalisti hukkaavat toimiessaan syötyä energiaa lämmöksi – laihdutuksen aikana aktiivisuus kuitenkin hiljenee. 


Kuinka suuri säästöliekki on? 

Säästöliekki kasvaa laihdutuksen energiavajeen mukaan eli laihdutusvauhdin kasvaessa ja voi melko järkevässäkin laihdutuksessa olla luokkaa 150-200 kcal
, kuten havaittiin noin 100 kg:en miesten laihtuessa kymmenisen kiloa laskennallisella 700 kcal päivävajeella (eli teoreettinen 0,7 kg laihtuminen viikossa). Toisessa samanhenkisessä tutkimuksessa naisilla se oli vain luokkaa 60 kcal. Nämä ovat toki keskiarvoja ja yksilöllinen vaihtelu on suurta - kun erottelua yksilöittäin on tehty, niin se on ollut aika asiallisessakin laihdutuksessa ollut suurimmillaan jopa 650 kcal. Vaikka mittaustarkkuuksien spekulaation piikkiin voi tästä laittaa aina jonkun verran niin kyllä se voi olla siis todella paljonkin.


Anoreksiassa säästöliekki on valtavaa luokkaa vähäisestä syömisestä ja kehon painosta johtuen, jolloin elimistö yrittää todella minimoida kulutustaan. Käytännössä esimerkiksi anoreksian hoidossa voi liki aina lisätä syömistä 200-400 kcal ilman, että paino alkaa vielä nousta - joskus jopa 500-600 kcal. Ainoa mitä tapahtuu on parempi vointi ja palelun vähentyminen, mikä on signaali että koko tuo 500-600 kcal on uponnut säästöliekin purkuun. Eli kyllä se ainakin sitä luokkaa voi todella ääritapauksissa olla. 



Harmittavasti en ole löytänyt tutkimusta, josta saisi irti tiedon mitä luokkaa säästöliekki varsin maltillisessa laihdutusfilosofiassa, jota itse kannatan. Veikkaisin, että se on liki olematonta ja tutkimustarkkuuden ulkopuolella. Oli se nolla tai vähän, niin se on selvää että mitä hitaammin laihtuu sen pienempi säästöliekki on.


Mitä se merkitsee laihdutuksen kannalta 

Oleellista ettei ole mitään tiettyä energiavajeen määrää, jolloin säästöliekki “iskee päälle”, vaan se suurenee energiavajeen suurentuessa - portaaton säätö, jossa voi valita haluaako säästöliekkiä ja paljonko vai ei. Minun logiikassani säästöliekki merkitsee sitä, että kannattaa laihduttaa varsin maltillisesti niin tehdylle työlle tulee maksimaalinen vaste. On viisaampaa - tai ainakin mukavampaa - päästä helpolla ja saada vastinetta "koko rahan" edestä kuin tehdä hulluna hommia tietäen että 30 % työstä menee harakoille. Itse suosin alle 0,5 kg viikossa tahteja ihan laadullisilla elämäntapamuutoksilla ja siihen on monta muutakin syytä kuin säästöliekki. Ja mitä nopeammin siitä haluaa mennä, niin sitä vaikeampaa sitä on enää perustella millään järkisyillä - tunnesyillä toki. Kaikkihan haluavat laihtua nopeasti, maltillisessa laihtumisessa onkin kyse järjen voitossa tunteesta.

Vastoin usein kuultuja väitteitä, säästöliekki ei kuitenkaan estä laihtumista. Maailma on täynnä surullisia esimerkkejä, siitä kuinka ruuan puutteessa kuollaan aliravitsemukseen. Säästöliekin vuoksi suunniteltu painonlasku ainoastaan hidastuu. Ajatellaan vaikka normaaalisti 2500 kcal päivässä kuluttavaa naista, joka päättää alkaa laihduttaa 1500 kcal dieetillä. Laskennallinen 1000 kcal energiavaje johtaisi kilon laihtumiseen viikossa. Mutta laihdutuksen aikana naisen “säästöliekki” alkaa ja ensimmäisinä viikkoina kun oleellista painonlaskua ei ole tapahtunut, hän kuluttaakin 5-15 % vähemmän eli noin 2100-2400 kcal. Tällöin todelliseksi energiavajeeksi jääkin vain 600-900 kcal, eikä 1000 kcal, ja laihtumisvauhti jää alle kilon viikossa. 
Monella liian vähän syövällä painonlasku kuitenkin jumittuu pysyvästi ja syömisen lisääminen hieman pienempään kalorivajeeseen aloittaa painonlaskun uudelleen. Joskus sille löytyy selitys ja joskus se jää vähän mysteeriksikin. Mutta pelkästä säästöliekistä ei ole kysymys, jos paino jumittaa. 

Miten taistella säästöliekkiä vastaan? 

Ei ole kovin rakentavaa alkaa harmitella säästöliekkiä, sillä sille ei voi juuri mitään. Jos olet vähänkään suuremmalla energiavajeella sinulla on säästöliekki, joka ei siitä paljoa heilahda. Säästöliekin ehkäisyyn suositellaan usein liikunnan lisäämistä tai jotain ruokavaliomuutoksia. Nämä muutokset saattavat monesti potkaista painon laskuun, mutta syy ei ole useimmiten niinkään säästöliekkiin vaikuttaminen kuin kaloripelin muiden osa-alueiden kohentuminen. Eli tavalla tai toisella voidaan vaikuttaa energiankulutukseen (ja sitä kautta painoon), mutta säästöliekin perusmekanismeja ravinnon ja liikunnan keinot eivät paljoa heilauta. 

Liikunta ja säästöliekki 

Liikuntaa suositellaan usein avuksi "säästöliekin". Tutkimukset liikunnan lisäyksen vaikutuksesta säästöliekkiin ovat monisyisiä tulkittavia – joissakin tapauksissa on havaittu pieni vaikutus ja toisissa ei. Tutkimuksista jää näppituntuma, että liikunta lisää perusaineenvaihduntaa normaalisti, mutta laihduttavalla vähäinen syöminen ei aina anna siihen mahdollisuutta ja hyöty jää saamatta. Vaikka liikunta ei ehkä heilauta olennaisesti säästöliekkiä, niin tietysti se kuluttaa energiaa muuten ja saattaa nykäistä painon liikkeelle. Liikunnan tehon lisäämisen ja vaihtelun on spekuloitu olevan myös aineenvaihduntaa herättävä tekijä – aiheesta on havaintoja suuntaan ja toiseen, mutta riittämättömästi minkään johtopäätöksen tekoon. Liikunnan on myös spekuloitu lisäävän aterian lämmöntuottoa, mutta tutkimus ei tue tätä väitettä. Tiivistäisin teeman niin, että liikkuminen on aina järkevää - säästöliekkiin se ei ehkä ihan hirveästi kuitenkaan vaikuta.

Ravinto ja säästöliekki 

Ravinnon muutoksista avuksi "säästöliekkin" poistoon ehdotetaan usein jatkuvaa tai syklittäistä kaloritason nostoa tai ruuan muuttamista proteiinipitoisemmaksi. Kaloritasojen nostamisella herätetään aineenvaihduntaa kovemmille kierroksille ainakin jos se on pitempiaikaista. Kaloritason nosto liian vähäisestä (kaikki alle 1500 kcal tai alle oman perusaineenvaihdunnan jos minulta kysyy) järkevämmälle tasolle aikaa on toki järkevää, vaikka se hidastaakin laihdutusta. Jos joku laihduttaja palelee ja voi huonosti syömällä 1000 kcal, niin on sata hyvää syytä alkaa syömään enemmän. Säästöliekin pienentyminen on vain yksi niistä.




Syklityksen ajatus on, että tiukalla dieetillä syötäisiin enimmäkseen vähän ja välillä herätellään aineenvaihduntaa syömällöä enemmän. Syklityksen hyöty aineenvaihdunnalle näyttää olevan epävarmempi ja enimmäkseen vähäinen tai olematon - säästöliekin purku ei näytä parhaalta perustelulta syklitykselle. Mutta tutkimuksissa on kyllä nähty, että ajoittaiset runsaamman syömisen päivät eivät ainakaan hidasta laihtumista ja pää sekä keho kiittävät ajoittaisista reilumman syömisen päivistä paremmalla voinnilla. Eli ilman muuta syklitystä suosittelen tiukkaan dieettiin, perustelu ei vain tässäkään ole säästöliekki. Vaikka kaikkein järkevintä olisikin, ettei edes ala liian tiukalle kuurille missä näitä asioita tarvitsisi miettiä.


Laadullisista elementeistä tietoa on liian vähän. Hyvässä ruokavaliossa on lukuisia komponentteja, joilla voisi olla vaikutusta aineenvaihdunnan ylläpitoon laihtumisen aikanakin. Mutta veikkaan, että aika usein nämä hyvän syömisen hyödyt johtuvat ihan muusta. Esimerkiksi ruuan proteiinipitoisuuden lisääminen syömisessä kyllä lisää syömisen lämmöntuottoa, mutta eiköhän kylläisyysvaikutukset ja hormonaaliset vaikutukset selitä tässäkin pääosan mahdollisesta painohyödystä.

Jojoilun vaikutus 

Eräs sitkeä uskomus on, että jojo-tyylinen laihtuminen ja lihominen pienentäisi aineenvaihduntaa eli toimii säästöliekin tavoin. Tämä on ja ei ole totta. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa JOS jojoruljansissa kehon koostumus pysyy ennallaan. Eli jos joku jojottaa 100 kg ->
80 kg ->100 kg ja lopputuloksena kehossa on yhtä paljon lihasta ja rasvaa, kuin ennenkin niin aineenvaihdunnassa ei ole eroa. Käytännössä näin ei useimmiten kuitenkaan käy, jos laihdutus tapahtuu nopeasti liiallisesti lihasta menettäen ja painon takaisin nousu on nopeaa, jolloin lihasta ei korvaudu samassa suhteessa painonnousun aikana. Ja juuri näin usein käy. Eli voisi sanoa, että käytännössä jojoilu hidastaa aineenvaihduntaa - mutta jos saivarrellaan niin kyseessä ei ole säästöliekki vaan se, että jojon seurauksena paino on sama, mutta lihasta vähemmän ja rasvaa enemmän. Ratkaisuna tähänkin ongelmaan on koko muutoksen rakentaminen maltillisen ja pysyvän laihdutuksen varaan - eikä tukka putkella laihduttaen ja sitten pitäen sormia ristissä, että itsekuri auttaisi tällä kertaa pitämään painon alhaalla.

Lähtöpainolla lienee väliä

Koska tutkimusta aiheesta on kuitenkin aika niukalti ja enemmän ylipainoisilta laihdutustutkimuksissa, niin on aika vaikea arvioida miten säästöliekin suuruuteen vaikuttaa se, minkä kokoinen henkilö on kyseessä. Loogisesti ajateltuna reippaan kokoiselle henkilölle säästöliekki ei tule ihan niin helposti vastaan, koska elimistö mielellään luopuu ylimääräisestä rasvakudoksesta, mutta jo valmiiksi normaalipainoisella tilanne on aivan erilainen ja vastustusmekanismien olettaisi heräävän hyvinkin pian. Mutta tämä on spekulointia. Joka tapauksessa olisin varsin varovainen, että jossain normaalipainoisen kiinteytysprojektissa lähtisi hakemaan edes puolen kilon viikkolaihdutuksia. Maltti olis valttia.

Kulutusta vähentävää, mutta ei säästöliekkiä 

Lopuksi lisään soppaan kaksi muuta asiaa, koska nekin laskevat laihdutettaessa energiankulutusta ja hidastavat laihtumista - eli kovin säästöliekin kaltaisia ja helposti niihin sekoitettavia. Energiankulutuksen laskua tulee laihtumisen myötä myös siitä, että spontaanisti liikutaan vähemmän, on pienempi kehon paino liikuteltavana ja kehon kudokset pienevät ja kuluttavat vähemmän. 

Fyysisen aktiivisuuden pieneminen 
Halusi tai ei, niin tietty osa fyysisestä aktiivisuudesta pienenee laihdutuksen aikana. Voit tietoisesti liikkua vaikka kuinka paljon laihdutuksen aikana, mutta tiedostamaton liikunta vähenee laihdutuksen aikana. Tämä tiedostamaton liikunta koostuu erilaisesta näpertelystä, jalkojen heiluttamisesta, sormien pyörittelystä, kehon painopisteen vaihtelusta ja muusta liikkeistä, joita emme edes ajattele, mutta silti teemme. Tieteessä tälle aktiivisuudelle on annettu nimi non-exercise activity thermogenesis (NEAT), mutta hypistely, levottomuus, puuhailu voisivat kaikki olla osuvia kuvauksia aktiviteetille. Laihduttajalla ei siis jalka tai kädet heilu enää entiseen malliin. Jos liikuntaa ei tietoisesti lisätä laihdutuksen aikana, niin liikkumisen kokonaisenergiankulutus pienenee. Samaan ilmiöön liittyy myös periaatteessa tahdonalaisen arkiaktiivisuuden pieneminen laihduttajalla, joka voi pienentää liikkumisen energiankulutusta entisestään.
 Spontaanin fyysisen aktiivisuuden lasku saattaa olla tiukassa laihdutuksessa luokkaa 100-300 kcal päivässä eli ei ihan vähän. Mutta ei toisaalta niin paljonkaan etteikö tietoisella liikunnan lisäämisellä sitä pystytä kompensoimaan ja ylittämäänkin. Mutta aina näin ei käy - on tutkimuksia joissa huomataan että kuntoliikunnan lisääminen ilman painonlaskua johtaa vain suurempaan arkiaktiivisuuden vähentymiseen ilman olennaista vaikutusta kokonaiskulutukseen. 

Pienempi paino 
Laihdutuksen aikana energiaa kuluttava rasvaton ja rasvallinen massa pienenee, jonka vuoksi perusaineenvaihdunta pienenee. Ehkä suurempi vaikutus on kuitenkin liikunnan aiempaa pienemmällä energiankulutuksella, sillä liikutettavana ei ole enää entisen kokoinen kroppa. Tämä vaikutus tietysti suurenee mitä enemmän paino laskee ja jos vähän yksinkertaistaa tutkimustuloksia niin sanoisin, että tämä vaikutus ylittää suuruudellaan aineenvaihdunnallisen säästöliekin jo jossain 5-10 kg painonlaskun kohdalla. Ja kun joku on laihtunut 30 kg ja hän kuluttaa vähemmän, niin kyllä se jo johtuu jo melkein kokonaan painonlaskusta.



Tiivistys


Eli tiivistetään message: jos laihdutat syömällä liian vähän niin hassaat helpolla 50-200 kcal laihdutuksestasi turhaan työhön. Ja tuo on keskimäärin, huonolla säkällä se on paljon enemmän. Eli ei kannata syödä vähän.


Ja hyvänkin laihtumisen myötä kulutus laskee, mutta se ei ole säästöliekkiä. Se on vaan sitä pienempää painoa mitä halutaankin.


Ja siinä se. Kaikessa yksinkertaisuudessaan :)


______________________________________________________________________


PS. Perskutan automaattiset muotoilut kopioidussa tekstissä. Koetan kesyttää ne myöhemmin. Kestäkää tovi...

30 kommenttia:

  1. Moi tämä oli aika lailla kattava tarina. Olisi muuten hyvä, jos voisit tällaisen jutun perään laittaa joitakin keskeisiä viitteitä (vaikka ne ovatkin linkkeinä tekstissä). Tämä on niin keskeistä laihdutusasiaa, ja varmaan moni palaa tähän kirjoitukseen jatkossa.

    Pidän kovasti siitä, että teet synteesiä useista tutkimuksista, näin muodostuu realistinen kuva asioista.

    Minua vaivaa hieman linkityksissäsi se, että ne vievät pois sivuiltasi. Kun palaan takaisin joudun skrollaamaan ja etsimään kirjoituksesta sitä kohtaa jossa olin. Saisit varmaan nuo linkit avautumaan uudessa ikkunassa. Minusta olisi parempi, en tiedä muista :-)

    VastaaPoista
  2. Tattis Reijo. Katson onko tuolla asetuksissani jossain valintanappi jolla se avaa uuden ikkunan - kyllä se niin on paljon parempi. Mutta eikö sellainen asetus ole kai sun selaimessakin että voi valita avaako uuden linkin automaattisesti uuteen ikkunaan?

    Mietin noita viitteitä tässä jutussa ja jatkossa muutenkin. Mun kannaltahan nuo antamani linkit eivät ole missään jutussa sellaisia joiden tarkoitus olisi todistaa jokin asia. Kyllä se mielipide on aina aiempien luettujen tutkimusten summa ja sinne linkiksi laitan yleensä esimerkinomaisesti jonkun joka ekana tulee vastaan tai mieleen. Jotenkin en jaksaisi listata viitteitä ainakaan sillä lailla, että ne perustelisivat kattavasti mielipiteeni. Niin se olisi toki perustellumpi, mutta samalla paljon työläämpi nykyiseen varsin nopeaan kirjoitussysteemiin verrattuna. Mutta mietin asiaa voisiko jotenkin nopeuden ja viitteet yhdistää hyvin...

    VastaaPoista
  3. Kyllä mulla on sellainen valintaikkuna. Aina aukeaa kun laittaa linkin. Jep sen on totta noiden viitteiden työläs asettelu.

    Ajattelin vain, esimerkiksi että jos palaan tähän kirjoitukseesi myöhemmin, en enää muista jälkeenpäin, että minkä linkatun sanan takaa löytyikään ne tärkeimmät viitteet, jotka olivat hatarasti jääneet mieleeni..

    VastaaPoista
  4. Hei!

    Sanoit, että mielestäsi päivän energiasaantia ei tulisi koskaan laskea alle 1500 kalorin. Tahtoisin tietää perustelusi tälle ajatukselle!

    Itse olen 160 senttiä pitkä nainen ja painoin keväällä 55 kg, jolloin peruskulutukseni oli laskureiden mukaan noin 1600 kaloria päivässä. Laihduttaessani laskin kalorimääräni 1200, sillä en opiskelujen ohella ehtinyt kunnolla urheilemaan. Tällöin laihduin hitaasti noin 500 grammaa viikossa ja painon tippuessa vähemmänkin. Nyt 50 kiloisena peruskulutukseni lienee 1400 kaloria vuorokaudessa. Mikäli en nytkään ehtisi liikkua, minähän jopa lihoisin kehottamallasi vähintään 1500 kalorin päivittäisellä energiamäärällä!

    VastaaPoista
  5. Hei, tuo anoreksia-kohta on hieman epäselvä, kun puhut että voi lisätä syömistä 200-400 kcal ilman, että paino alkaa vielä nousta. Oletan, että tarkoitat että voi tuon verran lisätä omaa painoa vastaavan laskennallisen kulutuksen päälle eikä siis anorektikon päivittäiseen ruokavalioon nähden? Kun jos anorektikko syö todella vähän, tarvitaan yli 1000 kcal nosto ennen kuin päästään edes normaaleihin kalorilukemiin.

    Terveisin yksi yksintertainen joka vaatii paljon rautalankaa. :)

    PS: Ainakaan linkki "Ja juuri näin usein käy." ei toimi, joten tuonkin takia ois kiva saada ne lähteet näkyviin jutun loppuun että voi sit yrittää tarvittaessa jotain muuta kautta metsästää.

    VastaaPoista
  6. Hei,

    hyvä että kysyit Bataatti. Moni olisi miettinyt samaa. Ihan ekana pitää todeta, että tuo 1500 kcal on tuollainen veteen piirretty viiva. Tottakai joskus on tilanteita, että sen alle kannattaa mennä mutta minusta ne ovat aika harvassa. Pyörätuoliasiakas tulee ekana mieleen omista kokemuksista mutta kyllä pienikokoisella naisellakin tällainen tilanne voinee tulla eteen.

    Sinun esimerkkisi on kuitenkin hyvä lähtökohta. Sinä olit jo valmiiksi normaalipainon alahaitarilla ja laihduit yhä lisää. Vaikken haluaisi niin sivuutetaan nyt selvyyden vuoksi kysymys miksi noista lukemista ylipäätään pitäisi laihduttaa. Mutta kuten jutussa sanoin, niin noilla lukemilla laihdutettaessa todellakin varoisin puolen kilon viikkolaihdutuksia - se ei ole todellakaan hitaasti ja lihaksen lähtö on todennäköistä vaikka miten liikkuisit ja olisi ruuassa proteiinia. Juuri noissa kannattaisi laihtua paljon maltillisemmin tyyliin kilo kuukaudessa. Ymmärrän kyllä, että reippaampi vauhti tekee laihdutusprojektista "selkeämmän" mutta ei parempaa. Jos heittää lonkalta että maltillisemmalla tahdilla olisitkin pitänyt vain 200-300 kcal vajetta. Eli olisit syönyt 1300-1400 kcal. Aivan ihannetilanteessa olisi kuitenkin vielä niin, että normaalipainon sisällä laihdutettaessa halutaan suojata lihasta ja aineenvaihdunta niin, että liikuntaan on mahdollisuus. Sen avulla syöminen jo nousisi yli 1500 kcal.

    Toivottavasti tuo logiikka oli ymmärrettävissä. En siis tarkoita, etteikö voi syödä alle 1500 kcal ja etteikö niin voi laihtua. Totta kai voi, mutta siinä alkaa tulemaan sellaisia miinuksia jo mukaan että minun on niitä vaikea suositella ja ei kehokaan niistä kiitä. On muitakin miinuksia kuin lihasmassa, mm. nälänsäätely. Mutta kaikki perusteet ei kuitenkaan mahdu tähän vastaukseen joten olkoon nyt tällainen tiivistetty perustelu.

    Mutta kommenttisi vuoksi tulen muuttamaan juttuani ja syy on tässä. Olen tottunut käyttämään tuota 1500 kcal rajaa koska se on ymmärrettävä ja siksi se tuli tässäkin mieleen. Mutta on toinenkin tapa. Se on että älä syö alle perusaineenvaihduntasi - sinulla se olisi 1300 kcal joka mahdollistaisi jo tuon minun yllä arvioimani syömisen. Tuo on yksilöllisempi ja parempi kriteeri kuin 1500 kcal raja mutta käytän sitä harvemmin koska perusaineenvaihdunnan käsite on monille outo. Mutta tässä artikkelissahan tuota kannattaakin käyttää - muutan sen ja kiitän juttua parantavasta kommentista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli jos ei liiku yhtään (vastaa pyörätuolissa istuvaa), niin silloin voi laskea alle 1500 ckal? Ai miksi ei liiku? Koska masennus, ei jaksa eikä huvita.

      Poista
    2. Ymmärrän toki että siltä se joskus tuntuu. Mutta se ei vain toimi nälänhallinnan ja muidenkaan mekanismien kanssa niin, että liikkuu vähän ja sitten yrittääkin syödä vähän. Olisi näppärää jos toimisi mutta kun ei näytä siltä. Piipussa olevana ei tietysti mitään oikein meinaa jaksaa, mutta helppo on sanoa että jonkinlainen liikkeelle lähtö auttaa sekä painoa että mielialaa yleensä.

      Ongelma on, että usein mietitään liian isoja askelia tyyliin lenkki tai puntille. Ulkona piipahtaminen tai kävely lähikauppaan on joskus se parempi ensimmäinen askel jonka päälle hiljalleen voi rakentaa.

      Poista
  7. Uuteen selainikkunaan avautuminen: sen saa lukija toimimaan selaillessa, jos klikkaa hiiren oikeaa näppäintä ja valitsee sieltä valikosta.

    Itse olen Bloggerilla tehnyt uuteen ikkunaan avautuvat linkit lisäämällä linkin koodiin pätkän target="_blank". Se lisätään koodia tarkastellessa näin (tähdet mukana siksi, ettei tämä kommenttiruutu vahingossa luulisi minun haluavan tehdä linkkiä): <*a href="http://sivuston.osoite.com" target="_blank">Linkin nimi

    Käytän vanhanaikaista sivumuotoilua omassa blogissani, joten en ole varma löytyykö valikosta jotain valmiita toimintoja tuolle.

    VastaaPoista
  8. Esimerkin loppuosa kuitenkin tipahti pois (koodia on joskus vaikea kirjoittaa, kun ei halua, että se automaattisesti tunnistetaan koodiksi eikä tekstiksi), mutta eipä tuo mitään. Oleellinen tuli kuitenkin esille.;)

    VastaaPoista
  9. Korjailtu juttua ja linkkejä.

    Anonyymi 1: tarkoitin sitä, että anoreksiaa sairastavan sen hetkiseen syömiseen voi aina lisätä useampi sata kcal ruokaa ilman että paino alkaa edes nousta. Se kuvastaa sitä säästöliekin purkua kun ruokaa saa enemmän ja ainoa mitä käy on aineenvaihdunnan tehostuminen ja voinnin paraneminen. Toki anoreksiassa halutaan sitä painoa nostaa ja sitä varten tarvitaankin sitten useimmiten se +1000 kcal lähtötilaan verratuna.

    Kiitos Elina. Katsotaan kehkeytyisikö minusta koodinikkarikin vielä!

    VastaaPoista
  10. Onko tuolla säästöliekillä muuten vastinetta englannissa? Voisiko se olla vain starvation mode tai jotain? Kirjoitan englanninkielistä blogia..

    VastaaPoista
  11. Kiitos kattavasta selostuksesta. Itse syön noin 1500 kcal, joskus yli ja laihdun mainiosti sillä. Tosin hitaasti, mutta varmasti.

    Kiva, kun saamme (lukijat) uuden kirjan luettavaksi. Koska olisi noin odotettavissa?

    VastaaPoista
  12. Olen asiakastyössä huomannut myös, että jos rasvan (tai joskus myös proteiinin) saanti on hyvin niukkaan saattaa paino jämähtää. Kun sitten lisätään näiden saantia, paino usein lähtee laskuun. Rasvan kohdalla hyvin pienet lisäykset hyvin niukkarasvaiseen ruokavalioon on auttanut. Itse olen järkeillyt, että kun keho ei saa riittävästi välttämättömiä ravintoaineita, ei aineenvaihdunta toimi kunnolla. Mitään tieteellistä tämä ei ole, mutta käytännössä havaittua.

    VastaaPoista
  13. Anette: joo kyllä tuo rasvan lisäys auttaa monesti kun on liian vähärasvainen ruokavalio - vaikka pitäähän se nostaa sieltä ylös vaikkei auttaisikaan jumiin. En ole ehkä itse laskenut sitä niinkään säästöliekkiin kuuluvaksi vaan enemmän aineenvaihdunnaliseksi - mutta mene ja tiedä. Ja tietysti pääasia että käytännössä toimii.

    Satu: kyllä starvation modekin taitaa olla populaaristi käytetty. Mutta tutkimuksissa se on useimmiten adaptive thermogenesis.

    Heinosan: vuodenvaihteen jälkeen.

    VastaaPoista
  14. Hei! Jotenkin tuo säästöliekki kuulostaisi osuvan minuun.Olen 180cm ja 65kg 18-vuotias tyttö ja urheilen 5-6 kertaa viikossa. Kesän jälkeen paino on noussut n.4 kiloa vaikka en ole muuttanut liikunta- enkä ravitsemustottumuksiani. Laskin energiantarpeeni olevan n.2000kcal. Syön kuitenkin päivittäin vain n.1000-1200kcal. Näin olen tehnyt jo koko vuoden, mutta paino on kesän jälkeen yhtäkkiä noussut? Voiko siis olla kyse säästöliekistä eläessäni koko ajan ns. miinuskaloreilla ja miten saan entisen painoni takaisin? Kiitos paljon ! :)

    VastaaPoista
  15. Moi! Toivottavasti vastaat tähän, etten kirjota tätä turhaan... Olen kohta 18 vuotias tyttö pituutta 182 ja painoa 58 kg. Olenko jojoilija? Alkupainoni oli 2 vuotta sitten n. 70 kg ja laihduin siitä 22 kg puolen vuoden aikana, loput 10 kg laihduin 6 kk aikana, kunnes olinkin jo sairaalloisen alipainoinen ja jouduin sairaalaan anoreksian takia. Siellä söin monen ihmisen edestä ja paino nousi 6 kk aikana 45-48 kg (en muista tarkalleen). Kotiuduttuani paino lähti nopeaan laskuun koska tiputin kalorit tonneista 300-500 kaloriin. Lopulta päädyin taas hoitoon, mutta vain väliaikaiseen. Tilapäinen ympäristö masensi ja lihoin nopeammin kuin sairaalahoidossa: 45-48 kilosta n. 60 kg. Tällä hetkellä painoni on junnannut 55-60 kg välillä kohta jo vuoden. Viimeksi söin 1500-2000 kaloria melkein joka päivä kesällä 2011, jonka jälkeen tiputin kalorit 200-800 kaloriin. Huomasin, ettei paino tippunut. En tiedä johtuiko se myös ehkä siitä, että herkkupäiviä oli useammin ja liikuntaa hyvin niukasti. Tammikuussa 2012 alotin kuukauden 1200-1800 kuurin, mutta sekään ei auttanut. En harrastanut liikuntaa koska koulu vie aikani. Kuukauden jälkeen söin taas 200-800 kaloria (ja edelleenkin). Olen myös yrittänyt antaa vilkettä aineenvaihdunnalle syömällä muutaman kerran viikossa 1200-1800 kaloria ja juomalla kahvia, teetä ja syömällä verigreippiä ja ananasta. Juon myös joka päivä 2 l vettä. Alan masentua entisestäni. En halua anorektikoksi, haluan vain painaa 50-52kg. Pelkään nykyistä painoani, koska en ole tottunut tähän. Anoreksia-ajat ovat syvällä mielessäni ja silloin olin oma itseni. Tai niin minä miellän itseni, en välitä muiden mielipiteistä, haluan vain itse tuntea itseni hyvännäköiseksi ja tuntea hyvän olon. Pelkään myös, että joku päivä kun syön n. 2000 kaloria niin se lähtee lapasesta ja syönkin taas joka päivä sen ja lihon!! Pahin pelkoni on kuitenkin, etten ole normaali ja minulla on elämänikuinen SÄÄSTÖLIEKKI. Mitä voin tehdä? Voisitko auttaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa valitettavasti ihan tyypilliseltä anoreksiasta kumpuavalta jatkumolta. Eli anoreksian ajattelu ja toiminnat jäävät päälle vielä varsinaisen anoreksiavaiheen jälkeen - seurauksena painonhallinta muuttuu hyvin vaikeaksi kun ahmimisdraivi ja syömisen mielihalut ovat hillittömät, joten kontrollin rakoillessa sitten paino nousee herkästi.

      Tarinassasi on kaksi keskeistä ongelmaa syömisen kannalta. Liian vähäiset syömiset ja epärealistinen tavoitepaino 50-52. Niin kauan kun luulet (koska luuloa se on) ihanteesi olevan 50-52 kg niin ainoa keino päästä sinne on liian vähäinen syöminen. Liian vähäinen syöminen ei taas ensimmäisten anorektisten vaiheiden jälkeen juuri koskaan pysy kasassa vaan muuttuu ahmimiseksi. Mutta vastauksena kysymykseen niin JOS onnistuisit pääsemään painoon 52 kg niin sinulla aivan varmasti olisi säästöliekki. Mahdoton yhtälö siis.

      On helppo sanoa mitä pitäisi tehdä. Sinun pitäisi alkaa syömään sen verran kuin tarvitsekin ja kulutat ja se tuskin on alle 2000 kcal. Lisäksi tavoitepainnoksesi pitäisi saada todennäköisesti 6:lla alkava luku. Ongelma on tietysti se, että sinulla on vielä aika paljon työstämistä että näin koet ja uskallat kuten toteat lauseessasi: "Anoreksia-ajat ovat syvällä mielessäni ja silloin olin oma itseni. Tai niin minä miellän itseni, en välitä muiden mielipiteistä, haluan vain itse tuntea itseni hyvännäköiseksi ja tuntea hyvän olon. " Anoreksian hyvä olo itse psyykattyä ja olematonta verrattuna mitä samalla mitä menetetään.

      Ehdotran, että luet blogautukseni anoreksiasta
      http://www.patrikborg.blogspot.fi/2011/10/hairiintynyt-syominen-osa-2-anoreksian.html

      ja muutenkin kaikki syömishäiriötägätyt. Ja tarvitsisit myös apua syömisessä yhä. Hoidot loppuu melkein aina painon normalisoituessa vaikka silloin ei olla edes puolivälissä hoitoa. Kaikkien pitäisi hoitaa homma loppuun itse kun valtio sitä ei tee. Mutta nyt sinä tiedät ja sinun kannattaisi hakea apua ja kertoa se myös vanhemmillesi. Sinä voit syödä 2000 kcal ilman lihomista ja säästöliekkiä, mutta tarvitset todnäk osaavan henkilön tukemaan sen toteutusta.

      Poista
  16. Hei Patrik. kiitos hyvin selittävästä blogipostauksesta, tietojen kokoaminen eri lähteistä on tosi mukava lukijalle joka saa hyvän tietopaketin. ainoa mikä jää hieman hämäräksi on tuo 'perusaineenvaihdunta' ja sen kalorimäärä...

    olen miettinyt säästöliekkiä ongelmaksi painonlaskuprojektissani, alotin kalorien laskemisen koska se kivalta kuulostava "pienempiä annoksia, terveellisempiä valintoja jne" ei auttanut, tarvin ilmeisesti selkeät pelisäännöt. käytin erinäisiä nettilaskureita ja ne antoivat erilaisia kalorisuosituksia, vaihdellen 1200-1458/päivässä. olen 33v, 157cm ja 85kg eli ylipainoa on... ja kuten varmaan kaikista joille laihdutus on aina ollut tuskallista niin minustakin tuntuu että aineenvaihdunta olisi poikkeuksellisen hidasta, en juuri hikoile ja juomiset tuntuu tulevan ulos hitaammin kuin muilla, vaikka ehkei sillä ole väliä. olen tuolla 1200 kaloria päivässä mennyt jo jonkun aikaa, ja ensin tippui 2 kiloa melkein kivuttomasti, mutta nyt kun pari kertaa viikossa ratkeaa ja syö esim. 1800 kaloria niin heti vaaka rankaisee ja puoli kiloa tulee takaisin. voi tietysti olla sattumaakin ja turvotusta tai muuta, mutta tässä samassa painossa nyt vaan kellun. olen alkanut liikkumaan 30min pari kertaa viikossa, mutta en tiedä miten se pitäisi huomioida kaloreissani(jos mitenkään), laskurit sanoo että se olisi n. 100kaloria, ja joskus sitten syön sinä päivänä sen verran enemmän.

    pitää todeta että perjantaisin ja/tai lauantaisin säästän kaloreista esim. puolet (600) alkoholiin, mikä ei varmasti ole fiksuinta kropan kannalta, mutta ajattelen että kaloreita mitä kaloreita...

    jos sinulla on hetki aikaa vastata ja antaa näkemyksesi laihdutusmysteeriini niin olisin kiitollinen. näin käy kun kirjoittaa ihmisille tärkeästä asiasta, kohta on kaikki kysymässä neuvoa! :)

    VastaaPoista
  17. Loistava artikkeli. Itselläni on tästä kokemusta että lyhyt aikainen kidutus todella voi laittaa elimistön todella sekaisin. Aloitin laihdutuksen n. 1000 kcal:n dieetillä ja pyöräilin alkuun n. 1h päivässä + opiskelut. Pian kuitenkin stressin takia vapaa-aika kului pyöräillen, koska se toi niin hyvän olon ja innostus kasvoi kun jaksoin Cooperissakin juosta yli 3200m naiseksi. Loppuvaiheessa tuli ajatus säästää rahaa paljon kun ei syönyt mitään eli hiljattain varmaan elimistö päätyi ketoosiin minkä aiheuttaa riittämätön hiilihydraattien puute (?). Tiputin puolessa vuodessa n. 25kg ja painon tippumiskäyrä oli melkoista ylä-alamäkeä vaikka ei tapahtunut ahmimisia. Sitten jouduin sairaalaan jossa söin alkuun 1500kcal ja paino hyppäsi heti +2kg päivässä ja luulin lihonneeni, mutta todennäköisesti suolisto oli vain niin tyhjä ja suola-arvotkin olemattomat.... Sairaalasta päästyäni söin aina 2000kcal ja liikuin vain hyötyliikuntana ja paino ei kylläkään noussut vaan tuossa vaiheessa kun aloin syödä 2500kcal päivässä ja liikkumaan eli juoksemaan ja harrastamaan salilla käyntiä niin paino tipahti kuukaudessa yli 4kg vaikka painoa oli alkuun vain 45kg eli paino tipahti nopeasti 39kg:n ja päätin lisätä syömistä. Kun parin vuoden jälkeen tästä nostin kaloreita koko ajan ja liikkuminen pysyi n. 1h juoksulenkeissä ja salitreeneissä niin söin oiikeasti n. 4500kcal päivässä että paino pysyi 45 kilossa eli aineenvaihdunta todellakin oli varmaan melko sekaisin. Kuitenkin tätä rumbaa jatkui vielä yli 2 vuotta ennen kuin tuolla 4000 kalorilla painon sain nostetuksi 50 kiloon. Ruokavalio koostui täysin lihasta, kalasta, kanasta, kananmunista, leivästä, kasviksista, hedelmistä, marjoista, kaurahiutaleista, öljystä, manteleista, juustosta jne. Oli todella kallista aikaa =D Nyt kuitenkin homma tuntuu menneen balanssiin aineenvaihduntaa ajatellen kun olen normipainossa kun riittää se reilu 3000kcal painon nousemiseen. Lääkärikään ei voinut uskoa tätä tarinaa että todella söin yli 4000kcal:a parin vuoden ajan että sain pidettyä painon samassa mutta läheiset todistivat sen.... Voin sanoa että tuo paastolaihdutuksen jälkeinen aika oli kaikkein vaikeinta kun ei ollut varaa syödä tarpeeksi ja siitä seurasi viikottainen seuranta ja kamala stressi saako nostettua painoa tai kuinka monta kiloa/litraa täytyy vetää ruokaa ja juoda ennen punnituksia jne. :D Silti oli jatkuva nälkä tuon energiamäärän jälkeen eli päivässä saatoin syödä yli 4kg ruokaa kiinteässä muodossa, silti oli nälkä.... Nykyään syön ehkä juuri ja juuri 2kg ja vatsani on haljeta :D Voin sanoa kyllä että lihaskehitys oli tosi huimaa kun elimistön hiilihydraattivarastot alkoi täyttyä... Menin siis melko lailla reverse dieting tyyppisesti eli kaloreita nostaen n. +100kcal/viikko, ekalla viikolla ne tosin nousivat yli 1000 :D Oikeasti jokaisen pitäisi oppia syömään ja tuo (yli) 1500kcal voi hetkellisesti ehkä laihduttaessa tuntua, mutta ei se ala näkyä ainakaan lihomisena....

    VastaaPoista
  18. Hei,
    olisi kyllä mahtavaa, kun kertoisit myös mitä pitäisi tehdä sitten jos/kun on erilaisilla kitudieteillä laihduttanut runsaasti painoa (kymmeniä kiloja) ja ei meinaa millään järjellisellä kalorimäärällä saada sitä painoa pysymään saavutetussa painossa.

    Yli 50kg lähti ja puolisen vuotta ylläpidin normipainoa (BMI 22-25väliä seilasi), mutta se ei siis pysynyt ollenkaan aloillaan siinä BMI22, jollei päivittäinen kalorimäärä ollut alle 1000kaloria. Laskin erittäin tarkasti niitä kaloreita ja yritin kaikkea mitä vain mieleen tuli, että olisin voinut vähän lisätä sitä ruuan määrää... mutta aina kun lisäsin ruokaan kaloreita vaikkapa 1200kaloriin (jonka olisi pitkälle 30-vuotiaalle naiselle, joka ei tavoittele alipainoa) pitänyt hyvinkin riittää saavutetun painon pysymiseen aloillaan... niin näin ei tapahtunut.

    Yritin lisätä liikuntaa vielä entisestään, jota olin laihdutuksenkin aikana lisännyt siihen edeltävään aikaan verrattuna.

    Olin tiputtanut nuo yli 50kiloa alle vuodessa ja sitten pidin painoa sen puolisen vuotta, mutta oikeasti se ei siis "pysynyt" ollenkaan, vaikka orjallisesti sitä pysyvää tilaa yritin sille opettaa.

    Jossain kohdassa päätin, että alan syödä 1500kaloria ja sitten vain katson mihin se paino nousee ja tyydyn siihen. (Sillä niillä kitukaloreilla eläminen ei kuulostanut sellaiselta loppuelämän plääniltä, johon haluaisin sitoutua). Painon noustua 15kg kahdessa kuukaudessa... aivan päätin, että en enää edes yritä tehdä mitään, tässä on jotain pielessä enkä osaa enkä ala koko elämääni elää niin, että on aina nälkä ja mitään ei saa syödä.


    Nyt sitten useampi vuosi tuon kokemuksen jälkeen, on jälleen noussut motivaatiota lähteä yrittämään painon kanssa jotain. Mutta tuo kokemus taustalla kummittelee. Tiedän jo, että painoahan saa kyllä tippumaan, mutta minulla ei edelleenkään ole hajuakaan miten se saadaan pysymään aloillaan!

    Kuulin, että ongelmaan on suositeltu jotain "reverse-dieting" tyyppistä ratkaisua, mutta en tunne sitä. Kirjoitat tässä kirjoituksessa säästöliekistä, mutta tämä ei silti aivan kerro siitä mikä ongelmani oli, nimittäin kaiken järjen mukaan aivan sen perusaineenvaihdunnan olisi täytynyt olla yli 1000kaloria... eikä sitten ollut kuitenkaan. (siis laihduttuani).

    Minulla on tarkkoja punnitustilastoja (joka viikkoinen punnitus) jo vuodesta 2009 ja hoitoalan ihmisiäkin on ollut seuraamassa joitain aiempia painonhallinta yrityksiä ja se asia on tullut todettua, että jotenkin laihdun ja lihoan vähän oudolla tavalla. Tai aina ensin hoitohenkilöt arvelevat juttujani, että tuskinpa vain, kunnes sitten yhdessä seurataan miten nopeasti voin painoa saada tai tiputtaa tai mitä tapahtuu lihasvoimalle tai hapenottokyvylle tms.

    Mutta jos voisit edes sellaisesta keskivertoihmisestä kertoa, joka sitten kuitenkin ei ole jaksanut pelkästään odottaa vuotta, että ateriarytmin korjaaminen alkaisi tuottaa tulosta, vaan on päätynyt kitudietille ja onnistunut saamaan painon alas... mutta sitten ongelma ei ole se, ettei hän ymmärtäisi, että kehon pienentymisen jälkeen kaloreiden määrä on pysyvästi pienempi (ja söisi vaikkapa edelleen 3000kaloria diettinsä jälkeen ihmetellen kun paino nousee) eikä ole kilpirauhasessa ongelmaa, vaan siis ihan oikean oikeasti jotain sellaista on tapahtunut, ettei se keho vain pysy painossaan, jos ei niitä kaloreita edelleen pidä aivan tolkuttoman pienissä luvuissa!

    (Yritin siis itsekin tuota ateriarytmikorjausta ja aivan pienen pientä muutosta, siis puolitin iltaherkkujeni määrät. Mutta nyt on mennyt 5kuukautta ja juu 2kiloa tippua siellä ensimmäisessä kuukaudessa, mutta sen enempää ei ole näillä konsteilla tippunut. Niin kyllähän ne kitudietit jälleen kiinnostavat. Olisi vain mahtava tietää miten sen aineenvaihdunnan saisi jälleen käyntiin dietin jälkeenn).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,aion blogauttaa tästä aiheesta. Seuraavaksi. Kun saan aikaa :)

      Poista
  19. Säästöliekin voi helposti kumota ainakin lämmöntuoton osalta. Googlailepas tutkimuksia, mitä kylmä-altistus aiheuttaa lämmöntuotolle.

    Toki silloin on keskimäärin kylmempi tunne, mutta ei millään tavalla sietämättömästi. Jos laihdutusprojektin alussa pienentää kämpän sisälämpötilaa vaikkapa 3-4 astetta eikä lisää vaatetta, niin vaikutukset kääntyvät jo kasvavan energiankulutuksen puolelle.

    VastaaPoista
  20. Hei! Kehoni on säästöliekillä... Olen tyttö ja täytän 18-vuotta. Harrastan yleisurheilua. Laihduin nelisen vuotta sitten n.7kg niukan energiansaannin ja lisäntyneen harjoittelun myötä. Vuoden päästä sain palautettua pikkuhiljaa painoni takaisin kuin ennen laihtumista. Laihtumisen aikana kuukautiseni jäivät pois ja ovat olleet nyt n. 3,5 vuotta poissa :( pelkään, että luustoni ei ole vahvistunut normaalisti. Uskon myös hormonitoimintani olevan sekaisin. Olen lisämnyt viime aikoina hiilihydraatteja ja rasvaa ruokavaliooni, mutta muutosta ei ole tapahtunut. Olen käynyt lääkärissä ja sain keltarauhashormoneita, jolloin kuukautiset tulivat, mutta eivät jääneet pyörimään. Muuten asiasta ei oltu kovin huolissaan. Kuinka kauan uskot, että palautumiseen menee aikaa? Harjoittelen vielä 3-9 krt viikossa ja syön aika terveellisesti. Painoni on pysynyt samana nyt pari vuotta. En tiedä enää mitä tehdä saadakseni kehon toiminnan normaaliksi...

    VastaaPoista
  21. Hei Patrik! Pitkästä aikaa luin tämän tekstin ja kiinnitin huomiota kohtaan "Kaloritason nosto liian vähäisestä (kaikki alle 1500 kcal tai alle oman perusaineenvaihdunnan jos minulta kysyy) järkevämmälle tasolle aikaa on toki järkevää".

    Liekö minulta mennyt jotain todella olennaista ohi, mutta jos kalorinsaanti on sama kuin oma peruskulutus ja jos ei ole fyysisesti aktiivinen, niin eikös tämä tarkoittaisi, että henkilö silloin pysyy samassa painossa? Ja jos ajatus kuitenkin olisi pitkällä aikavälillä laihtua..

    Valistaisitko ehtiessäsi, missä kohtaa päättelyni meni metsään. Kiitos! :-)

    VastaaPoista
  22. Kiitos hyvästä artikkelista. Jäin miettimään elimistön säästöliekin ja paaston välistä yhteyttä. Paastolla tarkoitan nyt näitä 5/2-tyyppisiä paastoja, joiden tavoitteena ei niinkään ole painon alentaminen kuin terveyden ylläpito. Lisääkö moinen paastoaminen säästöliekille joutumisen vaaraa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En usko 5:2 aiheuttavan ongelmia säästöliekille. Vasta pidempään jatkuessaan liian vähäinen syöminen näyttää kytkevän säästöliekkiä päälle.

      Poista
  23. Hei Patrik!

    Olen käynyt pari kertaa työni kautta First Beat-mittauksessa (toukokuu ja heinäkuu 2016 sekä tammikuu 2017). Vasta viimeisimmän mittauksen raporttia lukiessani reagoin mittauksessa mainittuihin päivittäisiin kokonaisenergiankulutuksiini, jotka olivat 1565 (su), 1289 (ma) ja 1589(ti)(kcal/vrk, eli hyvin pienet. Tämä ihmetyttää minua kovasti, sillä su ja ti kävin kumpanakin päivänä tunnin juoksulenkillä (n. 10-11 km), ja päivittäiset askelmääräni olivat tämän lisäksi suuret (14577, 10235 ja 17475 askelta).

    Aihe on minulle erityisen arka, sillä yritän parhaillani toipua anoreksiasta, ja minulle sanotaan jatkuvasti että voin syödä mitä tahansa ja että minun pitäisi syödä enemmän yms. Olin vuodenvaihteen tienoilla kolmen kuukauden sairaslomalla, jonka aikana onnistuin nostamaan painoani kolmen kilon verran. Olen 170 pitkä ja painan tällä hetkellä noin 50 kg. Käyn juoksulenkillä kolmisen kertaa viikossa ja kävelen sen lisäksi paljon. Syön perusterveellistä ruokaa, mutta sen lisäksi myös paljon herkkuja, etenkin iltaisin. En kuitenkaan ole lisännyt herkkujen syöntiä viime kuukausien aikana, pikemminkin vähentänyt, mutta silti paino on noussut. Muun ruoan määrä ja laatu on pysynyt aika lailla samana, kuten myös liikunnan määrä.

    Mikäli energiankulutukseni on niin matala kuin raportti väittää, tiedän jo nyt syöväni enemmän kuin kulutan. Käytännössähän tämä tarkoittaisi, ettei ole mikään ihme, että painoni on noussut viime aikoina, vaikka en ole lisännyt ruoan määrää ja energiaa ruokavaliossani. Kuukautisia minulla ei ole ollut vuosiin, ja BMI:n mukaan en vieläkään ole normaalipainoinen, joten niitä ei varmaan olekaan vielä odotettavissa.

    Miten kaikki edellä mainittu oikein menee yhteen? Todella pieni energiankulutus ja tähän yhdistettynä vaatimus syödä enemmän, vaikka jos nyt varmasti syön sen verran kuin raportti väittää minun kuluttavan päivässä. Miten kulutukseni voi olla niin matala, ja onko mitään, mitä voisin tehdä perusaineenvaihduntani parantamiseksi? Ja miten saisin rauhan syömisen lisäämiselle, jos se kerran on tarpeen, kun pelkään painon räjähtävän nousuun jo syön vielä enemmän kuin tällä hetkellä?

    Suurkiitos jo etukäteen ja vastaustasi arvostaen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kulutuksesi ei yksinkertaisesti ole noin matala. Noilla tiedoilla mitä kerroit veikkaisin kulutukseksi olevan luokkaa yli 2000 kcal. Toki voi olla vielä säästöliekkiä jäljellä vähän jne.. mutta silti yli tuon.

      Jostakin se virhe nyt tulee. Kun en tiedä mitä laitetta käytit jne.. niin en edes ala arvailemaan mittavirheen ongelmaa eli onko yhtälöissä ongelma, matalissa syketasoissa vai missä mutta väärässä ne lukemat ovat. Uskalla vaan syödä sinne sektorille mitä kerroin kulutuksesi suurinpiirtein olevan.

      Poista
    2. Kiitos vastauksestasi!

      Mittari on nimeltään Firstbeat (kuva: http://shop.firstbeat.com/us/media/catalog/product/cache/4/image/600x600/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/b/g/bg2_2.jpg).

      Ymmärtääkseni voin siis luottaa siihen, että mittaustulos ei ole oikea ja että kulutukseni tosiasiassa on paljon suurempi kuin mittaus väittää. Tämä tieto helpottaa suuresti. Kiitos paljon avustasi!

      Poista